jlinjama

Huono asfaltti lisää päästöjä 12 g/km

Suomen tieverkoilla autoilijoille varsin tutuksi tullut "rough macrotexture" lisää ruotsalaisen tutkimuksen mukaan henkilöauton polttoaineenkulutusta noin 7%.

 

https://eapa.org/wp-content/uploads/2018/07/fuel_efficiency_report.pdf

 

Esimerkiksi 7 l/100 km kuluttava auto kuluttaisikin 7.49 l/100 km. Henkilöautojen vuosittainen liikennesuorite on 41.5 miljardia kilometriä.  Toisin sanoen asfaltin kuoppien, karheuksien ja halkeamien hakkaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 208 miljoonaa litraa polttoainetta pelkästään henkilöautoissa. Raskas liikenne hakkaa kuoppia tietysti paljon lujemmin, mutta ei välitetä siitä.

 

Koska ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni vetoankin erityisesti hallituksen vihreään eduskuntaryhmään, jotta he ryhtyisivät toimenpiteisiin maanteiden vierinvastuksen saattamiseksi länsimaiselle, tai edes hyvälle itämaiselle tasolle.

 

Toimenpiteellä saavutettaisiin merkittäviä päästöalennuksia ja myös melupäästöt pienentyisivät. Suomen esimerkki voisi myös rohkaista muita maantieliikenteen banaanivaltioita tarttumaan hanakammin ympäristöongelmiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Siis johtuuko kulutuksen lisääntyminen Suomessa käytetystä korkeakitkaisesta, karkeasta ja meluisasta asfalttilaadusta?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Varmaan joku prosentti. Kaikille lienee tuttu ilmiö, kun saapuu vanhalta asfaltilta uudelle niin kulutusmittari laskee muutaman litran kymmenyksen ja melutaso putoaa. Lisää tulee kuopista, routaheitoista, halkeamista yms, jotka kaikki syövät energiaa. Ruotsalaiset saivat jopa 12% kulutuslisän jollain routaheittotiellä (sivu 15). Toinen melko suuri energiansyöppö Suomessa on huono talvikunnossapito. Luminen/sohjoinen tie voi kasvattaa kulutusta litran ja enemmänkin.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Sitä päivää ei tule näkymään, että tien pitoon satsattaisiin oikeasti riittävästi. Sen sijaan tultaneen määrittämään maksimi renkaan leveys tuonne 165 mm seutuville ja ilmanpaineiden 1,5-kertaistaminen pakkolailla.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Toimenpiteet pitäisi pystyä perustelemaan, ja mielellään rehellisesti. Nyt yritetään ympäristösyillä perustella esimerkiksi liikenteen tahallista ruuhkauttamista ja hidastamista, vaikka toimenpide voi lisätä päästöjä luokkaa 50% (tasainen 60-70 km/h ajo muuttuu nykiväksi kaupunkiajoksi).

Samalla tavoin tienpidon laiminlyönnin kuvitellaan vähentävän autoilun houkuttelevuutta ja sitä kautta liikennettä. Todellisuudessa käy niin, että ihmiset ostavat maasturin joka kuluttaa 20-30% enemmän ja sen lisäksi vielä huono tie kasvattaa kulutusta. Sitten ihmetellään kun päästöt eivät vähene toivottua tahtia.

Sen jälkeen kun se maasturi on olosuhteiden pakosta hankittu, sillä ajetaan kaikki ajot myös hyväkuntoisilla teillä, koska kahden ajoneuvon pitäminen on lainsäädännön vuoksi aina huomattavasti kalliimpaa kuin yhden. Kenenkään ei siis kannata hankkia pienen kulutuksen ajoneuvoa toisen rinnalle, vaikka sillä voisi ajaa 80% ajoista. Se vain lisää kustannuksia ja aiheuttaa päivittelyä autojen määrän kasvusta.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

Suomessa käytetään vilkasliikenteisillä teillä asfalttimassoja, joiden kiviaineksen maksimiraekoko on 16 mm tai jopa 22 mm. Ne kestävät parhaiten nastarenkaiden kulutusta. Uusi päällyste on hiljainen pinnan huokoisuuden ja karkeuden tyypin ansiosta. Kun päällyste kuluu sen karkeus muuttaa muotoaan ja siitä tulee meluisampi. Joissain taajamakohteissa, joilla nopeudet ovat alhaisia, on käytetty ns. hiljaisia päällysteitä, joissa raekoko on alle 11 mm ja päällyste tavallista huokoisempi. Niiden ongelmana tuppaa olemaan nopea urautuminen.

Makrokarkeuden lisäksi päällysteen ominaisuuksia ovat mikrokarkeus, megakarkeus ja epätasaisuus, joilla kullakin on oma aallonpituusalueensa. Makro, mega ja epätasaisuus kaikki vaikuttavat vierintävastukseen ja polttoaineen kulutukseen.

Nastakulutusta kestäviä meluisia päällysteitä perustellaan liikenneturvallisuudella. Aikojen saatossa on tehty selvityksiä siitä, mitä vaikutuksia nastojen kieltämisellä olisi, mutta suurempia muutoksia sen suhteen ei ole tehty.

Toimituksen poiminnat